Kuntavaalien katastrofi Perussuomalaisille oli ja meni. Peruutuspeiliin on nyt katsottu tarpeeksi. Luonnossa ja elämässä on tyypillistä, että nopeiten sopeutuva pärjää parhaiten. Poliittinen ympäristö, maailma ympärillämme ja ihmisten ajatusmaailmat ovat jatkuvassa muutoksessa. Tästä syystä kaikkein tärkein käytösmalli on nopea sopeutuminen ja mukautuminen vallitsevan tilanteen mukaisesti. Maailman ja toimintaympäristön muutoksen myötä myös ihmiset ovat muuttuneet - tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että ihmisten arvomaailma muovautuu jatkuvasti. Ydinkannattaja ei enää ole ajatuksiltaan samanlainen kuin vuonna 2010 tai 2020.
Mitä puolueen siis tulisi tehdä valtakunnallisella tasolla? Alla esittelen oman ajatusmaailmani pointteja, joiden toivon herättävän keskustelua. Kutsuttakoon tätä vaikka kehittäjänsä mukaisesti Meranon teknokraattiseksi linjaksi, jota pyrin henkilökohtaisesti ajamaan.
Seuraavan sukupolven sementointi perussuomalaisiksi
Perussuomalaisten äänestäjät ovat liikkuvia ja jäävät herkästi kotiin, jonka osalta eroamme suuresti esimerkiksi SDP:stä ja Kokoomuksesta, joiden kannattajat käyvät uurnilla vaikka aurinko olisi äänestyspäivänä sammunut. Toisaalta uutisten mukaan nuoret ajattelevat varsin perussuomalaisesti. Nuoret tulee huomioida ja pyrkiä viestimään aktiivisesti myös tälle ryhmälle, koska tämä ryhmä voidaan betonoida perussuomalaisten uskollisiksi kannattajiksi, jotka eivät ole liikkuvia.
Avoimuus ja läpinäkyvyys
Perussuomalaisten tulisi vaatia päätöksenteon ja rahankäytön läpinäkyvyyttä hanakasti. Puolue on niin uusi, että sillä ei ole suhmurointien aiheuttamaa poliittista painolastia siinä tapauksessa, jos kaikesta tehdään julkista. Oman saunan terassilta on hyvä haistella savua, kun muiden isojen puolueiden saunat palavat.
Uusien äänestäjäryhmien tavoittaminen
Eurovaalien ja kuntavaalien katastrofit johtuvat osittain siitä, että emme onnistu tavoittamaan koulutettuja nuoria kaupunkilaisia. Tarvitsemme tätä vastaavan profiilin ehdokkaita - järkiliberaaleja korkeasti koulutettuja kaupunkilaisia, jotta myös tällä ryhmällä on omanlaisiaan ehdokkaita äänestettävänä. Jos tätä ei korjata, se tulee kerta toisensa jälkeen johtamaan tuhoon varsinkin yliopistokaupungeissa.
Viestinnän tulee perustua faktoihin
Viestinnän tulee olla asiallista ja provosoimatonta. Muiden tekemisten sijaan tulee keskittyä omaan tekemiseen, koska muiden haukkuminen siirtää aina valokeilan itsestä pois. Viestinnän tulisi perustua pelkkiin faktoihin helposti sisäistettävinä ja lyhyinä paketteina - kaikista mieluiten lukuina. Esimerkiksi käytetyt veroeurot voi esittää vaihtoehtoiskustannuksina - myös maahanmuuton osalta.
Kielipolitiikka
Virkamiesruotsista ja pakkoruotsista tulee yksiselitteisesti luopua ja tehdä Suomesta yksikielinen maa. Suomalaisten valtava enemmistö on pakkoruotsista luopumisen puolella, joten tämä on kirjaimellisesti kansan tahdon mukaista politiikkaa. Kielivalinnasta tulee tehdä vapaa, jotta nuoret voisivat opiskella ruotsin tilalla mitä tahansa haluamaansa kieltä - tai halutessaan vaikka sitten ruotsia.
Tiedepolitiikka
Tieteeseen tulee suunnata enemmän rahoitusta. Suomi pienenä maana kilpailee isompien maiden tiedekoneistoja vastaan, joten rahoitus on tärkeää suunnata oikein. Tämä tarkoittaa sitä, että teknistieteelliseen sektoriin tulee kohdistaa huomattavasti enemmän rahaa ja vapauttaa rahallista kapasiteettia sosiologian kaltaisten alojen rahoitusta vähentämällä. Rajallisten resurssien maailmassa kaikkea ei voi rahoittaa yhtä paljon, vaan on selkeästi suunnattava rahoitus sinne, mistä siitä on eniten hyötyä. Tämä ei vaikuta mitenkään tieteen vapauteen, sillä mitään ei kielletä tutkimasta. Erilaiset säätiöt - Koneen Säätiö etunenässä - rahoittavat jo nyt merkittävän osan humanististen alojen tutkimuksesta. Näiden tieteiden sijaan rahat tulisi ohjata esimerkiksi tekoälyn tutkimukseen.
Maahanmuuttopolitiikka
Kaikkien veroeuroin tuettujen palvelujen tulisi olla vain niiden käytössä, jotka ovat täällä luvallisesti. Sosiaaliturva tulisi muuttaa kaikkien maahanmuuttajien tapauksessa kuuden kuukauden pituiseksi, jonka jälkeen on elätettävä itse itsensä. Kotoutumisen vastuu tulisi siirtää maahanmuuttajille itselleen, ei suomalaiselle veronmaksajalle. Toimiva kotouttaminen on taikaresepti, jota vielä yksikään valtio maailmassa ei ole keksinyt - siksi parasta kotouttamista on se, että ihmisiä kohdellaan tasavertaisina aikuisina ja annetaan näiden pärjätä itse.
Ympäristöpolitiikka
Usein kuulee sanottavan, että Suomen vaikutus ilmastoon on häviävän pieni. Tämä on totta. Siksi meidän tulisi hieman muuttaa toimintatapaamme sen suhteen, miten reagoimme ilmastonmuutokseen. “Kokoamme suurempi” pätee vain siinä tapauksessa, jos kehitämme uutta vihreää teknologiaa, jolla ilmastonmuutokseen voidaan muualla maailmassa vastata. Teollisuutemme kurjistamisen ja päästökompensaatiomaksujen sijaan ilmastonmuutokseen menevät rahat tulisi suunnata vihreän teknologian tutkimukseen. Kuten muussakin tieteessä, myös tässä olemme altavastaajia. Vihreän teknologian ja siihen liittyvien keksintöjen rahallinen potentiaali on kuitenkin ääretön: kuka ei käyttäisi uutta ja toimivaa vihreää teknologiaa? On parempi olla sen myyjä kuin ostaja.
Meritokratia
Meidän tulisi korostaa sitä, että kenestä tahansa voi tässä maassa tulla mitä tahansa, joten myös vähäosaisten tukeminen on tärkeää. Se kuitenkin kulkee käsi kädessä maksajapuolen vastuun kanssa: ihmisiltä tulee ottaa mahdollisimman vähän, mutta ylläpitää riittävää sosiaaliturvaa. Ihmisille ei pidä antaa mitään tarjottimella, mutta tulee huolehtia siitä, että kaikki voivat yltää korkealle omalla työllään. Meritokratiaan kuuluu olennaisesti myös kaikkien positioiden täyttäminen pätevimmillä, joten se tarkoittaa, että poliittisia virkanimityksiä ei tule tehdä.
Talouspolitiikka
Voimme pyrkiä tekemään leikkauksia, mutta ne tulee tehdä oikeista paikoista. Yhtään euroa ei tule kehitysapuun pistää niin kauan, kun Suomen valtio on alijäämäinen. Säätiöt pitää pistää kunnolla verolle, vaikka RKP:n ja Kokoomuksen rikkaat säätiöt saisivat siipeensä. Kolmas sektori tulee käytännössä purkaa kokonaan ja rakentaa uudestaan.
Koulutuspolitiikka
Avokonttorikoulut tulee poistaa kokonaan ja inkluusio tulee tunkea takaisin sille Danten helvetin tasolle, josta sen on joku nostanutkin. Meidän tulee ottaa askelia taaksepäin ja palata koulujen järjestelyjen osalta siihen aikaan, kun PISA-tuloksemme vielä olivat loistavia - tasoluokat ja kuri takaisin. Ammattikoulutusta tulisi muuttaa enemmän oppisopimuspainotteiseksi.
Kulttuurisotiminen minimiin
Kulttuurisodat ja sen rintamat ovat monelta osin huvittavia, mutta niihin osallistuminen tulisi minimoida. Taistelut kannattaa valita harkiten, mikäli niihin aikoo osallistua koko puoluetta edustaen - pullonkorkit tai koulujen seksioppaat eivät ole tällaisia.
Turvallisuuspolitiikka
NATO-yhteistyötä tulee entisestään vahvistaa ja lisätä puolustusmenojen budjettia. Itäraja tulee pitää kiinni, puolustuskykyämme vahvistaa, sulkea Ahvenanmaan konsulaatti ja militarisoida Ahvenanmaa. Kyvykkyyttämme tulee vahvistaa etenkin siinä, että kykenemme tuottamaan droneja, jotka ovat nykyaikaisen sodankäynnin kulmakivi. Ottawan sopimuksesta tulee lähteä ja pysyä siitä poissa.
Yksilönvapaudet
Yksilönvapauksia tulee vaalia viimeiseen asti - näihin kuuluu myös erityisesti se, ettemme sitoudu kansalaisten oikeuksia kaventaviin sopimuksiin, kuten digitaalisen seurannan mahdollistaviin asetuksiin. Ihmisten vastuuta itsestään tulee korostaa.
EU-politiikka
EU-politiikassa tulee ravistella enemmän järjestelmää ja uskaltaa myös sanoa ei niissä tapauksissa, joissa EU yrittää tehdä Suomelle haitallisia päätöksiä. EU-byrokraatti ei voi tehdä muuta kuin heristää sormeaan, mikäli Suomi uudistaa kaivoslakiaan ja kieltäytyy olemasta muiden EU-maiden hyödynnettävissä oleva Pohjolan Kongo.
Noniin, siinäpä paljon järkeviä ajatuksia. Vaan toteuttaminen onkin sitten asia erikseen.
Perussuomalaisissa on tämä oma kahtiajakonsa. Yhtäältä perussuomalaisten näkyvimmissä hahmoissa on aika monta tohtoriakin, muista korkeakoulutetuista puhumattakaan. Toisaalta on tämä persvakoäijäosasto, joka ilmeisesti on äänestäjäkuntaa silmällä pitäen paljon suurempi porukka. Kumpaakin tarvitaan, mutta kummankin miellyttäminen on hankala juttu.
On olemassa eräänlaista piiloperussuomalaisuutta - sanoisin peräti, että sitä on paljon. Todella monet tiedostavat, että perussuomalaisten teemat ovat järkeviä. Esimerkiksi maahanmuuton ongelmat ovat jo kaikkien nähtävillä, ilmastonmuutokseen liittyvistä toimenpiteistä puuttuu yleisesti ottaen kaikki realismi ja "missä EU - siellä ongelma" on arkipäivää jokseenkin kaikille, jotka Brysselin lainsäädännön kanssa joutuvat olemaan tekemisissä.
Silti näitä ei uskalleta ääneen sanoa ja jopa äänestyskopissa punninta kallistuu lopulta jonkun toisen puoleen. Vika ei kuitenkaan ole teemoissa, se on jossakin muualla. Sanotaanko, ylemmän toimihenkilötason ja yrittäjäporukan äänestäjäsegmentissä suurin ongelma on perussuomalaisten hörhöosasto. Tämä on itsellenikin se suurin haaste perussuomalaisten äänestämisessä. Sitten taas persvako-osastolla ongelma ehkä kiteytyy saksikuvaan ja siihen, että odotukset yhden puolueen vaikutusmahdollisuuksiin ovat epärealistisen korkealla.
En pidä ollenkaan mahdottomana, etteivätkö nämä molemmat segmentit mahtuisi samaan puolueeseen, mutta se vaatii miettimistä ja työtä. Paljon. Näissä asioissa onnistumisen avaimet ovat kuitenkin omissa käsissä.
Toivotan Mikalle menestystä valitsemallaan tiellä. Jos meinaa välillä synkkyys iskeä, lohtua saa ehkä siitä ajatuksesta, että et ole ajatuksinesi yksin.
Bone
Pelkkää asiaa, siinä teesejä, joihin kannattaa pureutua tosissaan. Erityisesti nuorten koulutettujen ihmisten saaminen mukaan on yksi tärkeimmistä kohteista. Hienoa, että lähdit mukaan politiikkaan!