Hallituksen DEI-uudistus uhkaa korkeakoulujamme
Kuvakaappaukset ovat kirjoittajan suorituksia, jotka ovat saatavissa omasta Opintopolusta. Hallituksen kaavaileman esityksen jälkeen näihinkin saatetaan lisätä jatkossa loppuun esimerkiksi “sor (sisäänpääsy ostettu rahalla)”.
Aluksi
Otsikko kertoo kaiken olennaisen. Hallitus on vaivihkaa ja julkisuudelta piilossa valmistellut esitystä 1, jolla mahdollistettaisiin koko tutkinnon suorittaminen rahalla avoimessa korkeakoulussa ilman pääsykokeita tai minkäänlaista kyvykkyyteen tai osaamiseen perustuvaa sisäänpääsyseulontaa. Toisin sanoen opiskeluoikeuden koko tutkintoon voisi ostaa itselleen puhtaasti rahalla. Esitykseen sisältyy merkittäviä ongelmia, joista suurimmat ovat moraalisia, mutta myös mitattavissa resursseissa ja matemaattisesti.
Meritokratia ja mahdollisuuksien tasa-arvo
Brittiläinen sosiologi Michael Young kehitti 1950-luvun lopulla meritokratian käsitteen 2, jonka mukaan asemat ja etuudet tulisi jakaa yhteiskunnassa perityn aseman tai varallisuuden sijaan kykyjen perusteella. Meritokratian - ja itse asiassa täten myös klassisen liberalismin - ytimessä on mahdollisuuksien tasa-arvon käsite 3. Poliitikot pitävät mahdollisuuksien tasa-arvosta puhumisesta, mutta ovat heti tilaisuuden tullen murentamassa sitä omien eturyhmiensä hyväksi. Meritokraattisen yhteiskunta perustuu pohjimmiltaan darwinistiseen kilpailuun, jossa ihmiset päätyvät kykyjensä perusteella heille sopiviin positioihin.
Suomessa on lukuisin tutkimuksin (niin lukuisin, että niistä on tullut jo yleisesti hyväksytty totuus ja en viitsi edes erikseen linkata niitä tähän) osoitettu sosioekonomisen aseman ja koulutuksen välinen yhteys: mitä paremmin koulutettu ihminen on, sitä paremmassa yhteiskunnallisessa ja sosioekonomisessa asemassa tämä on. Toisin sanoen korkeakoulutus voidaan todeta aivan mitattavastikin arvokkaaksi, koska se parantaa ihmisen myöhempää asemaa. Korkeakoulutuksen - tai oikeammin korkeakouluttamattomuuden - periytymistä on pyritty ehkäisemään nimenomaisesti mahdollisuuksien tasa-arvolla. Ollaan päädytty tilanteeseen, jossa esimerkiksi yliopistoon pääsee esimerkiksi suoriutumalla riittävän hyvin ylioppilaskirjoituksissa tai pääsykokeessa. Olennaista on, että ihmiset kaikista sosioekonomisista luokista ovat sisäänpääsyn suhteen tasavertaisessa asemassa. (toim. huom. näin ei sosiologisessa tutkimuksessa ihan perustellusta syystä ajatella, mutta itse koetilanteet ovat tasavertaisia). Yhteistä näille on se, että sisäänpääsyn eteen joutuu näkemään vaivaa, jotta pystyy osoittamaan osaamisensa olevan riittävällä tasolla.
Mikäli hallituksen esitys etenee suunnitellusti, päädytään tilanteeseen, jossa vähemmän kyvykkäät voivat välttää pääsykokeet rahalla. Syntyy kaksikerrosjärjestelmä, jossa maksukyvyttömät joutuvat kamppailemaan kyvykkyydellään, kun taas maksukykyiset pääsevät opiskelemaan tilisiirron avulla. Toisaalta kyse on myös kohti monetokratiaa - rahan valtaa - siirtymisestä. Tähän voi päätyä yksinkertaisen kolmiportaisen loogisen päättelyketjun avulla.
Poistaako pääsykokeen tai muun pätevyyden osoittamisen ohituskaista yhden merkittävän esteen tutkinnon hankkimiselta?
Parantaako tutkinto ihmisen sosioekonomista ja yhteiskunnallista asemaa?
Kun vastaus molempiin yllä oleviin on “kyllä”, taataanko yksi este poistamalla maksukykyisten ryhmälle helpompi reitti parempaan sosioekonomiseen ja yhteiskunnalliseen asemaan niihin verrattuna, jotka eivät pysty maksamaan itseään sisään? (retorinen kysymys - vastaus on “kyllä”).
Näin olemme päätyneet johtopäätökseen, jossa edistämme vallan ja asemien kasautumista kyvykkäiden sijaan maksukykyisimmille. Pääsykokeen panostuksesta huolimatta reputtanut köyhä joutuu odottelemaan vuoden seuraavaa mahdollisuuttaan, rikkaan ei tarvitse edes kirjaa avata.
Hei, me ajetaan DEItä!
DEI (diversity, equity and inclusion) 4 on varmasti tullut tutuksi kaikille poliittisia sosiaalisia medioita seuraaville ärsyttävyyteen asti. Hallituksen esitys osoittaa sen, että poliitikot tykkäävät ajella kaksilla rattailla. Oli kyse sitten oikeistoista tai vasemmistosta, pyrkivät vallassa olevat sementoimaan etuja erilaisille “omille ryhmilleen” DEI-periaatteita hyödyntäen. Meritokratian puolustaminen vaatii yksinkertaisesti sitä, että kaikenlaisia kiintiöitä ja kyvykkyyden hylkäämistä valintaperusteena vastustetaan johdonmukaisesti kaikissa tapauksissa.
Vihervasemmiston tapa ajaa kolmen ison E:n erityispolitiikkaa - erityisoikeuksia erityisille erityisryhmille - on pohjautunut intersektionaaliseen uhribingoon, joka on johtanut ajatuksiin esimerkiksi sukupuoleen tai ihonväriin perustuvista kiintiöistä. Rikkaat taas ovat porvarillisen oikeiston DEI-ryhmä, jonka tulisi ohittaa kyvykkäät. Mekanismi on täysin sama - etuuksia jaetaan kyvykkyyden sijaan muiden ominaisuuksien perusteella. Lopputulos on molemmissa yhtä kauhistuttava. Kuka haluaa, että mahdollisimman hyviin suorituksiin kykenevien sijaan maailma pyörii siten, että keskinkertaistetut keskivertoihmiset suoriutuvat keskiverrosti?
Erityisesti DEI:n viimeinen kirjain on todella merkitsevä ongelma. Hallituksen näkyvät poliitikot ovat vastustaneet kovasanaisesti peruskoulujen inkluusiota - mielestäni täysin perustellusti - mutta haluavat silti samaa inkluusiota korkeakouluihin. Valitettavasti mekanismi on täysin sama molemmissa tapauksissa. Hallituksen kaavaileman esityksen toteutumisen johdosta pääsykokeen reputtaneet maksukykyiset tulisivat samoille kursseille ja samoihin ryhmiin niiden kanssa, jotka ovat kyvykkäämpiä ja päässeet kyvykkyytensä avulla opiskelemaan. Kuten peruskoulussa, myös tässä tapauksessa heikommat osaajat syövät kyvykkäämmiltä esimerkiksi opetusresursseja.
Kustannuksista
Alkuun kuvina laitettu diplomi-insinöörin tutkinto on laajuudeltaan 300 opintopistettä (180 op + 120 op). Tällä hetkellä avoimessa yliopistossa suoritettu opintopiste maksaa noin 20 euroa. Se tekisi tutkinnon hinnaksi 6000 euroa. Valitettavasti tämä ei vastaa tutkinnon todellisia kustannuksia, vaan kyseinen tutkinto maksaa kokonaisuudessaan ja kaikkine kuluineen noin 50 000 euroa. Tämä tarkoittaa, että pelkkien kulujen kattamiseksi opintopisteen hinta avoimessa yliopistossa tulisi yli kahdeksankertaistaa, mikäli tutkintoon ei haluttaisi käyttää euroakaan verorahoja.
Yhteenveto
Kyseessä on aivan karmaisevan huono ja itsekäs esitys, jolla osoitetaan avointa halveksuntaa vähäosaisia kohtaan, syödään opetuksen laatua, rapautetaan mahdollisuuksien tasa-arvoa ja toimitaan kaksinaismoralistisesti DEI-periaatteita ajaen. Ei todellakaan jatkoon. Roskiin.



