Kela-etsivistä ja harmaan talouden torjunnasta
Sisäministeri Mari Rantasen taannoinen ehdotus Kela-etsivistä 1 kirvoitti sosiaalisessa mediassa melkoisen huutokakofonian. Ideana kaikessa yksinkertaisuudessaan oli se, että Kelan leipiin otettaisiin ihmisiä, jotka tutkisivat mahdollisia väärinkäyttötapauksia samaan tapaan kuin vakuutusyhtiöiden vakuutusetsivät. Kimmokkeen keskustelunavaus on saanut mm. Ruotsista, jossa nyt ollaan havahduttu laajamittaiseen tukien väärinkäyttöön.
Kelan julkaiseman tiedotteen 2 mukaan vuonna 2023 epäilyjä oli yhteensä 1 277 ja niiden kustannukset 7,1 miljoonaa euroa. Samoin tiedote toteaa, että 2023 ilmi tulleiden epäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli 0,45 promillea. On kuitenkin huomioitava, että pelkästään tulorekisteriä tuijottamalla väärinkäytöksistä paljastuu vain jäävuoren huippu. Kun länsinaapurissamme asiaa alettiin selvittämään, kävi ilmi, että sosiaalitukia huijattiin jopa yli sadan miljoonan euron edestä ja sen olevan merkittävä tulonlähde rikollisille huumekaupan ohella. 3
Suomessakin meillä on tasaisin väliajoin otsikoissa räikeimpiä väärinkäytöksiä, kuten esimerkiksi libanonilaisen perheen 4, palkkatyöstään ilmoittamatta jättäneen miehen 5, vankilassa työmarkkinatukea nostaneen vangin 6, seitsemän vuoden ajan Kelaa huijanneen virolaisnaisen 7, asumistukeen liittyvän petossarjan 8 ja entisen kuntapoliitikon lapsilisähuijauksen 9 tapaukset.
Äkkiseltään jäävuoren huippuna oleva 7,1 miljoonaa kuulostaa pieneltä summalta. Sen kuitenkin kustantaa 1614 kappaletta 30 000 euroa vuodessa tienaavaa duunaria koko vuoden työstään maksamalla valtion tuloverolla.
Suomessa etsiviä vastustavat esittivät erityisesti argumentiksi sen, että rahaa käytettäisiin tähän tarkoitukseen harmaan talouden torjunnan sijaan. Kyseessä on klassinen argumentointivirhe, väärä dilemma. Kyseisessä argumentaatiovirheessä asetetaan kaksi asiaa toisilleen vaihtoehtoisiksi, vaikka todellisuudessa Kela-etsiviin menevä raha ei olisi mitenkään pois harmaan talouden torjuntaan käytettävistä rahoista. Toki voidaan ajatella molempien rahojen tulevan valtion kirstusta, mutta tällöin päädytään tilanteeseen, jossa minkään eteen ei voisi koskaan lopulta tehdä yhtään mitään, koska aina löytyisi jokin tärkeämpi käyttökohde - kuten koulutus, puolustusvoimat, terveydenhuolto…
Vielä hieman kyseenalaisempaan valoon argumentti harmaan talouden torjunnan mukaantuomisesta siihen liittymättömään keskusteluun asettui, kun valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi 10 viime syksyn budjettiriihessä siihen lisätyn summan olevan kaksi miljoonaa. Se tarkoittaa, että nettona harmaan talouden torjuntaan käytettävä raha on lisääntynyt sadalla tuhannella eurolla.
Onkin kummallista, mikäli kenenkään tavallisen kuuliaisen ihmisen silmissä Kela-etsivistä olisi mitään haittaa. Väärinkäytökset sosiaalietuuksissa kun ovat yksiselitteisesti pois kaikkien veronmaksajien lompakosta. Sama pätee myös harmaan talouden torjuntaan. Kumpaakin voidaan toteuttaa samanaikaisesti, ja Kela-tukien väärinkäytösten yhteydessä voi paljastua myös harmaaseen talouteen liittyviä väärinkäytöksiä.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/beaecfaf-7876-4058-823f-bfc1e29e2310
https://www.kela.fi/mediatiedotteet/6032480/kelan-etuuksien-vaarinkaytto-vahaista-vuonna-2023-eniten-vaarinkaytosepailyja-toimeentulotuessa
https://www.svensktnaringsliv.se/sakomraden/pension-och-forsakring/kriminella-ranar-valfardssystemen-pa-miljarder_1198476.html
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mies-nosti-kelasta-asumistukea-ja-lapsilisia-vaikka-koko-perhe-asui-libanonissa-tuomittiin-torkeasta-petoksesta/8708576#gs.51hgfa
https://yle.fi/a/74-20047705
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008985723.html
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201707302200294436
https://www.ts.fi/uutiset/6250644
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201805172200948855
https://x.com/ir_rkp/status/1761648165059461535?s=20