Median objektiivisuus, mediassa haastatellut tutkijat ja Sanna Marin

Median toiminnasta kesällä, mediassa haastatelluista tutkijoista sekä Sanna Marinin käsittelystä mediassa

Kontekstiksi huomautettakoon, että tämä teksti koostuu useammasta viime kesänä toisaalla julkaistusta palasesta.

Median toiminta kesällä sekä vastaus annettuun kritiikkiin

Kesän aikana median toiminta nostettiin tapetille sosiaalisessa mediassa. Ihmiset pistivät huomiolle, että artikkeleissa esimerkiksi käytettiin asiantuntijakommentaattoreina ihmisiä, jotka ovat julistaneet etteivät pysty olemaan enää objektiivisia ja haluavat kaataa hallituksen tai ovat kertoneet tekevänsä tutkijan nimikkeellä aktivismia.

Riikka Purran kesän viestikohuun liityen oikaisuissa eittämättä oli todella isoja puutteita Julkisen Sanan Neuvoston eettisten ohjeiden 20. kohdan kannalta: juttuja ei oikaistu ajoissa ja niiden kokoa ei suhteutettu alkuperäiseen uutiseen. Osa englanninkielisistä jutuista korjattiin kaikessa hiljaisuudessa. Oikasuja myös tehtiin todella monesta asiasta: “riikan” kommentit irrotettiin asiayhteydestä tai ne olivat väärin uutisoituja. Toimittajat eivät ikinä myöskään pystyneet varmentamaan sitä, että Scriptan kaikkien 185:n viestin takana on sama ihminen. On epäolennaista onko todellisuudessa näin, sillä asiasta pitäisi jo arkijärjen mukaan varmistua ennen juttua. Tämä korostuu etenkin siksi, että ulkomaisessa mediassa lainattiin Suomen virheellisiäkin juttuja.

Toimittajat vastasivat kritiikkiin pääosin sanomalla, että heidät yritetään hiljentää tai kritiikin tulee olla ennalta määrätyn mukaista. Kritiikistä puhuttiin “Unkarin tienä” ja “fasistien pelikirjan osana”. Monesti vedottiin JSN:n arvovaltaan. JSN:n osalta kuitenkin voidaan ainakin hieman ihmetellä sitä, että tietyn porukan muodostama elin valvoo omiensa toimintaa.

Myöhemmin huomiota alettiin kiinnittää myös uutisoinnissa tehtyihin kuvavalintoihin, viimeisimpänä presidentinvaalien ehdokkaiden osalta.

Mediassa haastateltavien tutkijoiden puoluetaustat

Eräs kesän aikana kuultu väite oli se, että tutkijoiden puoluejakauma olisi tasainen. Kiinnostuin asiasta ja kävin sadan artikkelin otoksen läpi (medioina Hesari, Yle, IL, IS), joka typistyi lopulta 85 artikkeliin epäolennaisuuksien karsimisen jälkeen. Valikoin artikkelit satunnaisesti siten, että niissä oli haastateltu tai lainattu asiantuntijaa tai tutkijaa. Artikkelien aiheet liittyivät perussuomalaisiin, väestönvaihtoon, vihapuheeseen ja maahanmuuttoon.

Tuloksena oli se, että yhdeltä haastatellulta tutkijalta löytyi oikeistotaustaa (tämä tosin oli myös kaikista siteeratuin tutkija). Vasemmistopuolueista taustaa sen sijaan löytyi laaja kirjo. Samoja tutkijoita kierrätetään mediassa paljon antamassa lausuntojaan: haaviin jäi 35 eri tutkijaa, joista osa oli samoissa artikkeleissa.

Oikeistotaustaisen tutkijan tausta oli vuosituhannen vaihteesta kokoomusnuorissa. Vasemmistopuolueista taustaa löytyi mm. SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden ehdokkaina olemisesta. Lisäksi on taustaa Stop Deportations-aktivismissa ja SKDL:ssä. Suurimmalta osalta ei suoraan löytynyt suoraan mitään puoluekytköstä.

Sanna Marinin kohtelu mediassa

Toinen varsin yleinen kesällä kuultu väite oli se, että Sanna Marinia olisi pääministerikaudellaan kohdeltu mediassa yhtä kovakouraisesti. Kävin tätä väitettä tarkastellessani läpi 60 artikkelia Sanna Marinista. Nämä kaikki olivat pohdintaa sisältäviä, eli lähinnä joko pääkirjoituksia tai kolumneja. Käsiteltävät aihealueet liittyivät kohuihin (pyöröovi, aamupalat, jakku, jauhojengi) tai imagoon.

Luokittelin artikkelit seuraavasti:

• Positiivinen – Sanna Marin on esitetty joko pelkästään positiivisessa valossa tai artikkelissa yritetään häivyttää negatiiviset puolet pois tuomalla esiin positiivisia

• Neutraali: Sekä positiivisia että negatiivisia näkökantoja tuodaan esille ottamatta kantaa siihen, kumpi on vallitsevampi

• Negatiivinen: Sanna Marin esitetään puhtaan negatiivisessa valossa

Tähän satunnaiseen otokseen valikoitui paitsi isoja medioita, myös pienempiä maakuntalehtiä. Luokittelu on toki tulkinnanvarainen ja ihmisestä riippuvainen, miten artikkelit kokee. Pyrin kuitenkin objektiivisuuteen. Tulokset alla:

• Positiivisia 33,3%

• Neutraaleja 43,3%

• Negatiivisia 23,3%

Positiivisimmassa valossa tässä otoksessa Marinin esitti IS ja negatiivisimmassa hieman yllättäen IL. Seiska puolestaan oli negatiivisuusprosentissaan 100%, mutta artikkeleita tuli otokseen vain yksi. Tämän otoksen perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että Sanna Marinia on käsitelty mielipiteitä sisältävissä artikkeleissa huomattavasti positiivisemmin kuin nykyhallitusta.