Ylen budjetista
Ylen budjetin yksityiskohdat ovat salattuja, mutta miten budjetti suhteutuu muiden maiden yleisradioyhtiöiden budjetteihin?
Kuva budjettipossusta on luotu DALL·E 2:n avulla.
Viime päivinä on keskusteltu paljon Ylestä sekä sen saamasta rahoituksesta. Rahoituksesta keskusteleminen niin Ylen kuin kaikkien muidenkin verorahoilla pyörivien instanssien osalta on luonnollisesti hyvin perusteltua. Keskustelu sosiaalisen median alustoilla on tapansa mukaan räjähtänyt käsiin innokkaimpien Ylen puolustajien heitellessä leimakirveitä siilipuolustuksen turvista siinä missä jotkut olisivat leikkaamassa koko budjettia.
Kiistaton fakta on se, että Ylen budjetti on paisunut viimeisen viiden vuoden aikana kuin pullataikina noin 530 miljoonasta noin 600 miljoonaan. Budjetin yksityiskohdat ovat kuitenkin jopa kansanedustajilta salattuja. Koska nämä rahat tulevat suoraan suomalaisen veronmaksajien pussista, on kohtuullista kysyä seuraavat kysymykset:
1) Mistä budjetti koostuu
2) Mitä budjetilla on saatu aikaan
3) … ja voitaisiinko sama saada aikaan halvemmallakin?
Lopulta kyseessä on siis aivan tavanomainen keskustelu siitä, mitä verorahoilla saadaan aikaiseksi ja onko ne ohjattu oikein. Lähtökohtaisesti jokainen kuitenkin lienee siitä samaa mieltä, että veroeuroille pitäisi saada mahdollisimman paljon vastinetta ja niillä ylläpidetyissä prosesseissa tulisi olla mahdollisimman vähän ilmaa joukossa, eli tehokkuutta tulisi ylläpitää mahdollisimman kohtuullisilla kuluilla.
Yksi keskusteluissa esiin noussut argumentti on vielä se, että monen keskustelijan mielestä Yle koetaan poliittisesti puolueelliseksi. Tämä ei ole mitenkään epätavanomainen huoli, vaan sama huoli on noussut esiin myös muualla, ja sen estämiseksi on tehty toimenpiteitäkin. Selvää on, että verorahoilla pyörivän median pitäisi pyrkiä objektiivisuuteen ja puolueettomuuteen kaikessa toiminnassaan.
Kävin hieman läpi lukuja ja muita asioita muutaman muun Euroopan maan vastaavista organisaatioista. Vertailun vuoksi esitän hieman lukuja alla (luvut pyöristettyjä, tarkoituksena antaa kuva suuruusluokasta):
Ylen budjetti on noin 600 miljoonaa euroa (107,81 euroa per ihminen)
Ruotsin yleisradioyhtiöiden budjetti on noin 800 miljoonaa euroa (76,03 euroa per ihminen)
Tanskan yleisradioyhtiön budjetti on noin 470 miljoonaa euroa (79,22 euroa per ihminen)
Norjan yleisradioyhtiön budjetti on noin 542 miljoonaa euroa (98,91 euroa per ihminen)
Viron yleisradioyhtiön budjetti on noin 42 miljoonaa euroa (31,85 euroa per ihminen)
Näiden lukujen valossa toden totta näyttää siltä, että Ylen budjetti on pääosin huomattavasti isompi kuin verrokkimaiden (joskin rikkaan Norjan osalta ero on kapeahko). Tanskassa on nostettu myös esiin kysymys poliittisesta vinoumasta uutisoinnissa sekä leikattu budjettia isolla kädellä. Mahdollisen poliittisen vinouman suhteen Tanskassa toimittiin siten, että perustettiin oma työryhmä tarkkailemaan ja raportoimaan mahdollisesta poliittisesta vinoumasta uutisoinnissa.
Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että Ylen olisi ainakin läpinäkyvyyden mahdollistamiseksi avattava budjettinsa yksityiskohdat veronmaksajille, jotta asiasta käytävä keskustelu keskittyisi itse asioihin. Niin kauan kuin budjetti pysyy salassa, tullaan somekeskusteluissa räiskimään väistämättä myös täysin epärelevantteihin suuntiin, koska syitä budjetin paisumiselle pystytään vain arvailemaan. Todettakoon vielä sekin, että - vastoin joidenkin somekeskustelijoiden tulkintaa - leikkauksissa ei suinkaan ole kyse vapaan tiedonkulun romuttamisesta, ”Unkarin tiestä” tai mistään muustakaan dramatiikkaa sisältävästä toimenpiteestä, vaan puhtaasti halusta ohjata rajalliset resurssit oikein ja tehokkaasti.