430 miljoonan euron puhallus
Suomalaisen yhteiskunnan Molokin kidat - part 2
Suomessa verorahojen käyttö on löysää, koska täällä veronmaksajien rahat mielletään valtion rahoiksi tai päättäjien vapaasti jaettavissa olevaksi rahaksi. Tästä johtuen verorahoja on poltettu mitä kummallisempiin ja hyödyttömämpiin kohteisiin. Varsinkin nykyisessä taloustilanteessa olisi tärkeää, että verorahat käytettäisiin kaukomaiden korruptioparatiisien gepardihattupäälliköiden uima-altaiden tai kuntapoliitikkojen lempileikkien sijaan suomalaisen yhteiskunnan ja veronmaksajien hyväksi.
Verorahojen käytön läpinäkyvyys on Suomessa välillä hieman kyseenalaista. Tässä blogitekstissä on listattu 429 422 937 euron edestä reikäpäisiä hankkeita. Tämä sisältää kaikki verorahojen käyttökohteet, joita olen viime aikoina listannut ihmisten iloksi X:ssä. Lisäksi tämä sisältää kaikki ykkösosan verorahauunin ikiliekkiin ahdettujen rahojen käyttökohteet. Kaikki tietenkin lähdelinkkeineen.
Suosittelen laittamaan turvavyöt kiinni, sillä meno alempia lukiessa tulee olemaan hurjaa. Huomenna töihin herätessäsi voit miettiä sitä, että tähänkin sinun kovalla työlläsi tienaamiasi verorahoja on käytetty. Työ ei myöskään ole ohi, vaan tulen jatkossakin aika ajoin listaamaan näitä oman ehtimiseni rajoissa - jos haluat reaaliaikaisen näkymän, ota minut seurantaan X:ssä.
Listauksesta näkyy erinomaisesit, kuinka älyttömästi turhat jättihankkeet (326 miljoonan euron kruunusillat) maksavat, mutta toisaalta myös sen, miten pienistä puroista kertyy lopulta iso lasku.
Listan voit myös selailla läpi ja valita sieltä satunnaisesti omia suosikkejasi. Lukuiloa!
Sambiaan huusseja - 100 000-400 000 euroa vuodessa (rahoitus vuosille 2021-2024 oli 1 200 000 euroa)
Ulkoministeriö on rahoittanut Käymäläseuran kautta Sambiaan huusseja miljoonilla euroilla. Kaiken lisäksi projektipäällikön ahneus johti siihen, että tämä eräässä vaiheessa kavalsi huussirahat. 1
Pyöräilykurssit maahanmuuttajille - 337 000 euroa
Aikuisille maahanmuuttajille suunnattuihin polkupyöräilykursseihin käytettiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen kautta vuosina 2018-2020 337 000 euroa. 2
Kirgisialaisten tupakkavalistus - 960 000 euroa
Ulkoministeriö rahoitti kymmenen vuoden aikana lähes miljoonalla tupakkavalistusta Kirgisiassa. Tulokset jäivät varsin laihoiksi. 3
Espoon liito-oravatolpat - 200 000 euroa (EU-tuki)
Espoossa pystytettiin kahdeksan puutolppaa liito-oraville, joka tekee yhden tolpan hinnaksi 25 000 euroa. Pieni ongelma on siinä, että liito-oravien ei ole koskaan havaittu käyttäneen tolppia missään asennetuista kameroista huolimatta. 4
Kännykkävideot infrasta - 50 000 euroa
Liikenne- ja viestintäministeriö tilasi infraa kansalaisnäkökulmasta koskevia videoita. Tuloksena oli kymmenen umpisurkeaa kännykällä kuvattua videota, joista osa on julkaistu vasta jälkikäteen kohun saattelemana. 5
Etiopian sääennusteet - 7 386 062 euroa
Ulkoministeriö rahoitti yli seitsemällä miljoonalla eurolla Etiopian ilmatieteenlaitoksen säähavaintoinfrastruktuurin ja ennustejärjestelmän kehittämistä. 6
Ruandan turvevoimala - 12 500 000 euroa
Suomi rahoitti 12,5 miljoonalla Ruandaan turvevoimalaa. Ilmeisesti Ruandassa turvevoimalat ovat rahoittamisen arvoisia kohteita, kun taas täällä turpeen poltosta pyritään luopumaan.7
Afganistanin naisvankila - 100 000 euroa
Suomi rahoitti sadalla tuhannella eurolla Afganistaniin naisvankilan. Kaikki ei mennyt ihan nappiin, sillä myöhemmin vankilan on epäilty muuttuneen bordelliksi. 8
*tarkkasilmäiset lukijat huomauttivat, että tässä on ollut alunperin pilkkuvirhe (1 000 000 → 100 000).
Inklusiivista opetusta Etiopiaan - 5 000 000 euroa
Vuosille 2025-2028 Suomi on rahoittanut hanketta, jolla pyritään parantamaan inklusiivisen opetuksen laatua Etiopiassa. Tämä on tietenkin luonnollista, koska inkluusio on toiminut Suomessakin pirun hyvin. 9
Naisjohtajuus Tansaniassa - 2 000 000 euroa
Suomi on laittanut kaksi miljoonaa ”tietoon perustuvien gender-responsiivisten strategioiden käytäntöjen ja osallistavan toimintatutkimuksen toteuttamiseen”. 10
Nicaragualaisille markkinointiopetusta - 3 000 000 euroa
Suomi laittoi kolme miljoonaa siihen, että nicaragualaisille opetettiin tuotteiden markkinointia. Raportin mukaan rahat menivät kankkulan kaivoon, eikä tavoitteita yllättäen saavutettu. Syynä olivat mm. henkilöriidat ja monimutkaiset organisaatiot - eli korruptio. 11
Helsinkiin tuodut kahdeksan jääkuutiota - 27 000 euroa
Lahden kaupunki teetti ilmastonmuutoksen uhkista muistuttavan taideteoksen Kansalaistorille Helsinkiin. Teoksen sulavat jääpaadet muistuttivat ilmastonmuutoksen vaaroista. Aukiolle valunut vesi symboloi jatkuvasti nousevaa merenpintaa. Teosta suunniteltiin 1,5 vuotta, kuljetettiin Lapista ja säilytettiin kesän yli kontissa. 12
Sambian maaseudun köyhien rahat menivätkin gepardihatun taskuihin - 5 000 000 euroa
Ohjelmaa kuvailtiin yhdeksi Sambian menestyneimmistä. Toisin kuin hankkeen tarkoituksesta (Sambian maaseudun köyhyyden vähentäminen) voisi kuvitella, menivät nämä miljoonat sambialaisen maataloustuottajajärjestön toiminnanjohtajan taskuihin ja mm. tämän maatilan kehitystöihin - nimittäin tenniskentän, klubitalon ja kalalammikon rakentamiseen. 13
Somalian maahanmuuttovirasto - 1 000 000 euroa
Vuonna 2019 suomalaiset laittoivat miljoona euroa Somalian maahanmuuttoviraston instituutionaalisen kapasiteetin vahvistamiseen. 14
Tarja Halosen matkakulut - 50 000 euroa
Ulkoministeriö rahoittaa Halosen kehitysyhteistöhön (mm. puhepyynnöt) liittyviä kuluja 50 000 eurolla. Hankerahoituksesta on tarkoitus kattaa presidentin ja häntä avustavien matkakuluja siltä osin kun niitä ei saada katettua kutsuttavien tahojen toimesta. 15
Käytetyistä autonrenkaista tehty strutsi - yli 150 000 euroa
Lahteen tehtiin täytetyistä autonrenkaista veistetty julkinen taideteos, joka kuvaa "Lahden muutostarinan ympäristötekoja". 16
Guider Game -kotoutumismobiilipeli - 517 375 euroa
Tällä hinnalla saatiin kotouttamista edistävä Guider Game-mobiilipeli, jossa mm. opetetaan mitä ruokia saa laittaa mikroon ja että samassa kerrostalossa voi asua myös homopareja. 17
Sambian jätteidenkierrätys - 30 000 euroa
Plastpave Zambia sai 30 000 euroa investointitukea, jolla ostettiin esim. kuorma-auto, digitaalivaaka ja muovisilppuri. Yritys käyttää lapsia jätteiden tonkimiseen keksipalkalla, mutta kokee, ettei kyse ole lapsityövoimasta, koska lapsille ei makseta palkkaa. Työntekijöiltä puuttuivat olennaiset suojavarusteet, mutta kaasut eivät haittaa, koska ”työ tehdään ulkoilmassa”. 18
Tansanian tietoyhteiskunta ja ICT-sektori - 5 800 000 euroa
TANZICT-hanke sai vuosina 2011-2017 5,8 miljoonaa euroa Suomelta. Suomen rahoja meni mm. virkamiehille ja paikalliselle henkilökunnalle maksettaviin ”avustuksiin” ja palkanlisiin. Lisäksi kirjanpidossa oli puutteita päivärahojen ja matkakulujen tilityksissä sekä muita epäselviä kuluja. 19
Helsinkiläisten verorahat Gazaan - 350 000 euroa
Kaikista maailman asioista Helsingin kaupunki päätti käyttää meidän veronmaksajien rahat siihen, että ne lähetetään toiselle puolelle maailmaa terroristien hallinnoimalle alueelle. 20
Asti-tietojärjestelmä - 32 000 000 euroa
Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen kehitetyn järjestelmän hinnaksi tuli 32 miljoonaa. Rahat poltettiin taivaan tuuliin, sillä kaupunki luopui vähin äänin järjestelmästä. 21
Savusaunat, pulkkamäki ja nuotiopaikka - 2 800 000 euroa
Vantaan Kuusijärvelle rakennetaan 2,2 miljoonalla savusaunoja ja 600 000 eurolla pulkkamäki ja nuotiopaikka. 22
Kahden kilometrin latu - 330 000 euroa
Imatran kaksi kilometriä pitkä ensilumenlatu maksoi aluksi 130 000 euroa, mutta sille myönnettiin 200 000 lisärahoitusta. 23
Julkinen vessa torille - 266 000 euroa
Hämeenlinnan torille rakennettiin ulkovessa, jonka hintalapuksi tuli 266 000 euroa. Hanke kilpailutettiin, mutta siitä tuli vain yksi tarjous. 24
Julkinen vessa Kuusijärvelle - 600 000 euroa
Vantaan savusaunojen yhteyteen tarvitaan tietenkin wc-tilat. Ne järjestyvät huokeaan 600 000 euron hintaan. 25
Keppijumppavälineet - yhteensä 215 000 euroa
Tällä hinnalla Keravalla saatiin luudanvarsikeppejä ja 120 euron säilytyspusseja. Ostot jaettiin, jotta niitä ei tarvinnut kilpailuttaa. 26
Sukupuolisyrjivä ja sukupuolineutraali kielenkäyttö suomen kielessä - 445 617 euroa
Suomen Akatemian rahoittaman hankkeen kuvaus: "Monet maailman kielistä ovat alkaneet suosia sukupuolineutraalia kielenkäyttöä pyrkimyksenään edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, sillä tutkimukset ovat osoittaneet sukupuolisyrjivän kielenkäytön olevan haitallista naisille. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet pääosin vahvemmin sukupuolittuneisiin kieliin (esim. englanti, saksa), mutta ilmiötä paremmin ymmärtääksemme tarvitaan tutkimuksia myös suomen kaltaisista kielistä, joissa ei ole luonnollista tai kieliopillista sukua. FINGEL perehtyy sukupuolisyrjivän ja sukupuolineutraalin kielenkäytön käynnissä olevaan muutokseen suomen kielessä. Kielenkäytön lisäksi tarkastellaan kielenmuutosta selittäviä kieliasenteita ja sukupuolisyrjivän kielenkäytön yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Eri näkökulmia huomioiva ja monipuolisia kysely- ja korpusaineistoja hyödyntävä tutkimus tuottaa uutta, empiiristä tietoa, jota voidaan hyödyntää kielipoliittisessa päätöksenteossa. Tutkimus toteutetaan Helsingin yliopistolla."
Valkoisuuden rodunvälinen performatiivisuus (Transrasial performativitet av vithet) - 358 765 euroa
Suomen Akatemian rahoittaman hankkeen kuvaus suomennettuna: "Rodusta keskustellaan nykyään samalla tavalla kuin sukupuolesta: se on sosiaalinen konstruktio, jota yksilöt toteuttavat, joukko tapoja, normeja, sosiaalisia käytäntöjä jne. Vaikka trans-identiteetit ovat sosiaalisesti tunnustettuja, ajatus transrotuisuudesta on ongelmallisempi. Lukuun ottamatta Rachel Dolezalin tai Michael Jacksonin kaltaisia skandaalinomaisia tapauksia Yhdysvalloissa, aihe on suurelta osin sivuutettu ja maailmanlaajuisesti väärinymmärretty. Mutta yhteiskunnan moninaistuessa transrotuisuuden teema esiintyy yhä useammin kaunokirjallisuudessa. Tässä hankkeessa kehitän kriittisen diskurssianalyysin seitsemän suomalaisen nykyromaanin pohjalta, jotka ovat eri etnisistä taustoista tulevien kirjailijoiden kirjoittamia. Tutkin, miten valkoisuutta voivat esittää henkilöt, jotka on rodullistettu ei-valkoisiksi. Tämä työ käsittelee valtarakenteita ja hallintaa ja pyrkii edistämään osallisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Hanke liittyy Helsingin yliopiston Etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskukseen (CEREN)."
Ajallisuus, solidaarisuuden muodot ja sosiaaliluokka rasisminvastaisessa toiminnassa - 587 180 euroa
Suomen Akatemian rahoittaman hankkeen kuvaus: "Hankkeessa tutkitaan antirasistista toimintaa ajallisuuden ja solidaarisuuden rakentumisen näkökulmasta. Nyky-yhteiskunnassa etnisyyteen, rodullistamiseen, sosiaaliluokkaan ja sukupuoleen liittyvät valtasuhteet jakavat ihmisiä ja vaikeuttavat yhdessä elämistä. Hankkeessa tutkitaan tapoja, joilla yhteenliittymiä ja yhteisöllisyyttä voidaan rakentaa silloin kun pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakenteita puretaan ja kamppailu taloudellisesta selviytymisestä lisääntyy. Kolmessa osahankkeessa tutkitaan antirasistista kommunikaatiota marginalisoiduilla kaupunkialueilla, antirasismin sukupolvia ja maanpakolaisuuteen liittyvää yhteisöllisyyden rakentamista. Hankkeessa kerätään aineistoja etnografian, osallistavien menetelmien, haastattelujen, ja visuaalisten menetelmien avulla."
Nepalin tupakkavalistus - 459 000 euroa
Kirgisian tupakkavalistus ei ole ainoa laatuaan, sillä vuosina 2007-2012 suomalaiset veronmaksajat maksoivat Nepalin tupakkavalistustuksesta lähes puoli miljoonaa euroa. 27
Nicaraguan korruptionvastainen taistelu - 1 200 000 euroa
Suomalaisten veronmaksajien rahoilla pyrittiin vuosina 2010-2012 vähentämään Nicaraguan korruptiota. Kaikkineen rahoitus oli yli viisi miljoonaa euroa, josta Suomen osuus oli noin viidennes. 28
Itä-Afrikan sääennusteet - 2 500 000 euroa
Suomalaiset veronmaksajat ovat rahoittameet 2,5 miljoonalla eurolla FINKERAT-hanketta, jossa kehitetään Tansanian, Kenian ja Ruandan ilmatieteen laitosten osaamista. 29
Pöölin Kartio - 160 000 euroa
Hämeenlinnassa pysäköintilaitoksen seinään kiinnitettiin käsitteellinen taideteos, joka maksoi 160 000 euroa. Se on massiivinen liikennekartio. 30
Lutakon väriasvaltti - 300 000 euroa
Jyväskylän Lutakossa kaupunki rakentaa (vai onkohan hanke jo toteutunut?) aukiolle väriasvaltin, joka maksaa 300 000 euroa. 31
Helsingin kruunusillat - ainakin 326 000 000 euroa
Helsingin kaupunkikehitys vaatii päättäjien mukaan kymmenen kilometrin pituisen raitiotieyhteyden Helsingin keskustan ja Laajasalon välille. Tämä hanke oli alunperin arvioitu 326 miljoonan euron hintaiseksi, mutta hinnan on pelätty paisuvan jopa 800 miljoonaan euroon. 32
Kaikkien liikennemerkkien päivittäminen - plekästään Helsingille 15 000 000 euroa
Uuden tieliikennelain astuttua voimaan Suomeen saatiin kerralla noin 50 uutta liikennemerkkiä. Kokonaan uusien liikennemerkkien ohella myös monien vanhojen liikennemerkkien ulkonäköä kerrottiin päivitettävän. Vaikka suurimman huomion saivat ns. sukupuolineutraalit liikennemerkit, Väylästä kerrottiin medialle, että ”monet muutoksista ovat niin pieniä, etteivät tienkäyttäjät välttämättä edes huomaa niitä.”33
Jyrki Kataisen Pekka Himaselta tilaama tutkimus - 700 000 euroa
Silloinen pääministeri Jyrki Katainen tilasi filosofi Pekka Himaselta 700 000 euroa maksaneen tutkimuksen. Tämä tutkimus kantoi nimeä “Kestävän kehityksen malli” ja se sai runsaasti kritiikkiä osakseen heti julkaisun jälkeen. Raporttia kritisoitiin etenkin vaikeaselkoisesta kielestä ja siitä, että se ei täytä tutkimuksen kriteereitä. Lopulta heti seuraava hallitus pistikin koko raportin roskiin. 34
Sompasaaren keinu - 230 000 euroa
Helsingin Sompasaareen Loviseholminpuistoon on rakennettu keinu, jonka alviton hinta on lähes 230 000 euroa. Perusteluna viherrakentajalta on saatu, että “kyseessä on monitahoinen keinumisväline ja tilataideteos – enemmän kuin keinu”. Helsingin kaupunkiympäristö halusi Loviseholminpuistoon juuri kyseisen saksalaisvalmisteinen keinun. Korkealta kuulostavaa hintaa on selitetty keinumisvälineen koolla, materiaaleilla ja ominaisuuksilla. 35