Venäläisten maakaupat ja kiinteistöomistukset
Venäläisten kiinteistöomistukset strategisten kohteiden lähellä koetaan monen tahon mielestä turvallisuusriskeiksi - mutta millaista keskustelua aiheesta on käyty ja millainen tilanne oikeasti on?
Venäläisten omistuksia strategisten kohteiden ympärillä. [2]
Tämä aihe on minulla ollut erityisen mielenkiinnon kohteena jo kymmenisen vuotta, koska se muodostaa niin ison uhan Suomen turvallisuudelle. Todellisuus voisi yhtä hyvin olla kuvailtuna jossain Ilkka Remeksen romaanissa. Varsinkin Krimin valtauksen ja Ukrainan sodan jälkeen asia on noussut voimakkaasti pinnalle.
Ulkomailla asuvien ja ulkomaisten yhteisöjen kiinteistönhankintojen valvonnasta annetun lain kumoamisesta astui voimaan uusi laki 1.1.2000. Laki käsiteltiin nopeasti: eduskunnan täysistunnossa ei esitetty yhtään puheenvuoroa ja ympäristövaliokunnassakin asia eteni päivässä. Lain allekirjoittivat presidentti Martti Ahtisaari (SDP) ja ympäristöministeri Satu Hassi (Vihr). Tämä laki salli venäläisten vapaan tontti- ja kiinteistökaupan Suomessa. Lain esitellyt Satu Hassi kommentoi sitä seuraavasti:
- ”Talouskurimuksessa elävää Venäjää ei koettu 1990-luvulla uhkana. Hassi muistelee, että enemmänkin vitsailtiin siitä, että voitaisi vastavuoroisesti ostaa Karjala takaisin tontti kerrallaan.” [1]
Näinhän ei luonnollisesti käynyt, vaan Venäjä käytti tilaisuuden hyväkseen. Maa- ja kiinteistökauppoja tehtiin erityisesti Suomen puolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta keskeisistä kohteista. Erinomainen kartta lähteen [2] linkissä, josta seuraavat nostot esimerkeistä ja lainattua tekstiä nostojen jälkeen:
- Venäläinen lääkäri halusi ostaa 10 hehtaaria maata kahden kilometrin päästä Lapin lennostosta. Kun myynnin sijasta tarjottiin vuokrausta, ostaja katosi.
- Metsähallitus myi ukrainalaisen liikemiehen omistamalle yritykselle kaksi 1,5 hehtaarin suuruista rantatonttia Kemiönsaarella sijaitsevan Merivoimien Skinnarvikin varikkoalueen sisäpuolelta vuonna 2008. Alueella sijaitsee merivoimien materiaalilaitoksen varastoja, muun muassa ammus- ja räjähdeainevarasto. Varikon suoja-aluetta sisennettiin ja raja-aitoja siirrettiin, jotta ukrainalaistontit saatiin sijoitettua liikkumiskiellolla varmistetun sotilasalueen ulkopuolelle.
- Jyväskylän Kangaslammella kaupungin vuokrahuoneistossa asuva venäläinen nuoripari hankki autiotilan Uuraisilta joulukuussa 2008. Työtön lapsiperhe kertoo ostaneensa maatilan perheen loma-asunnoksi ja virkistyspaikaksi. Tila sijaitsee Ilmavoimien harjoitusalueen alapuolella. Alueella toteutetaan taisteluharjoituksia, jotka pitää suojaussyistä suorittaa riittävän kaukana raja-alueelta.
- Pietarilainen liikemies hankki Pyhtäältä yrityksensä lukuun 10 hehtaarin suuruisen maa-alueen kylpylää, tuulitunnelia ja surffausallasta varten. Maa-alue sijaitsee Suomen puolustuksen kannalta tärkeän, Puolustusvoimien omistaman Haukkavuoren suurtehotutka-aseman välittömässä läheisyydessä. Asemaan liittyvä tietoliikennemasto jää pietarilaisen omistaman maa-alueen sisäpuolelle.
- Venäläiset yksityishenkilöt ja yritykset ovat ostaneet kiinteistöjä virkistyskäyttöön sotilaslentokenttien naapurustosta lentomelualueelta ja jopa kiitoradan kynnykseltä, lähestymisurien varrelta. Hornet-hävittäjien tukikohdassa Kuopion lentokentällä Rissalassa venäläisen naisen omistaman heikkokuntoisen talon pihamaalta on suora näköyhteys suuntaavaan radiopeilausantenniin. Kiitoradan lähestymisuralla sijaitseva kiinteistö vaikuttaa autiolta. Omistajan osoitetiedot ovat virheelliset ja puhelinliittymä suljettu.
- Venäläistaustainen, Suomeen rekisteröity yhtiö on ostanut saaren toisensa perään Turun saaristosta. Saaristosta avomerelle johtavan syväväylän varrelle on nakutettu venäläisomistukseen kaikkiaan yksitoista saarta tai saaren osaa sekä mantereen puolella sijaitsevia merenrantatontteja. Syväväylällä on suuri merkitys huoltovarmuuden näkökulmasta. Väylää pitkin kuljetetaan muun muassa raakaöljyä Naantaliin Neste Oilin jalostamoon. Väylä palvelee sekä siviili- että sotilaslaivaliikennettä. Alueella sijaitsee myös Merivoimien Pansion-tukikohta.
Kauppoja tehtiin erityisesti ilmavalvonta- ja lennonjohtojärjestelmien, tutka-aseman, räjähdeainevarikon, ammusvälinevaraston ja salaisen ilmasotaharjoitusalueen naapurustossa. Lisäksi maata ja kiinteistöä on hankittu myös huoltovarmuuden kannalta merkittävien tietoliikennemastojen ja sähkönjakelun kantaverkon lähialueilta sekä tie- ja raideliikenteen solmukohdista. Lisäksi kiinteistökauppoja tehtiin keskeisillä satama-alueilla ja merenkulun pääväylällä Turun saaristossa. Nämä on naamioitu luksuslomakyliksi, kylpylöiksi, tuotantotiloiksi, varastoiksi tai suvun lomanviettopaikoiksi.
Suunnitelmia ei kuitenkaan koskaan ole toteutettu. Yksityiskäyttöön hankituilla kiinteistöillä käydään harvoin. Huomattavan suurella osalla ostajista on suorat kytkökset Kremliin. [2]
Yllä oleva listaus on vuodelta 2015. Sen jälkeenkin on löydetty erilaisia huolestuttavia kiinteistöjä: esimerkiksi FSB-yhteyksistään tunnetun venäläisoligarkin ostamalla Kotasaarella on maavalleilla suojattu helikopterikenttä. Kopterikenttää ei ollut asemapiirroksessa. Lisäksi saarelle on rakennettu majoitustiloja arviolta sadalle hengelle. [3]
Yllä olevasta listasta viimeisin on tunnetuin omistus: sitä kutsutaan Airiston Helmeksi. Matkailuyritys osti saaria, ruoppasi satamia, rakensi majoitustiloja, pystytti kovan valvonnan ja laittoi pahvisia poliiseja tontille. Lopulta rantaan tuli jopa sotilasveneitä. [4] KRP teki kotietsintäoperaation Airiston Helmeen rahanpesuepäilyn perusteella. Rikosepäily todettiin myöhemmin perättömäksi ja 3,5 miljoonan omaisuus palautettiin. [5] Kiinteistö oli ollut jo pidempään Supon ja Puolustusvoimien huolena. Tästä leiristä todettiin, että ” Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”. [6] Asiasta voi todellakin olla samaa mieltä, ja rahanpesuoperaation osalta tutkinnan motiivit saa uskoa ken tahtoo. Pääasia, että toiminta saatiin lopetettua. Lakia onneksi kiristettiin 2019, vuosi Airiston Helmen operaation jälkeen. [7]
Suna Kymäläinen (SDP) teki Reijo Tossavaisen (PS) kanssa lakialoitteen vuonna 2013 maakauppojen ehtojen kiristämisestä. Tätä lakialoitetta aluksi tukeneista osa käänsi takkinsa, mutta syitä ja ulostuloja heiltä löytyy varsin vähän. Lakialoite kaatui lopulta valiokunnassa. Näistä ulostuloista Arja Juvonen (PS) ja Kaj Turunen (PS) kuvailivat lakialoitetta keskeneräiseksi ja turhaksi, koska siinä oli isoja aukkoja. Lakialoite tosiaan sisälsi isoja porsaanreikiä – vain yrityksen Suomeen perustamalla sitä olisi voinut kiertää. [11] Sen sijaan SDP:n sisältä vastustuksen on myöhemmin kuvailtu olleen vahvaa. [17]
Mutta millaista keskustelua asian ympäriltä on käyty ja mitä poliitikkomme ovat asiasta lausuneet? Timo Heinonen (Kok) on ansiokkaasti nostanut asiaa pinnalle. Vuosien varrella kiinteistökauppoja on kommentoitu seuraavasti:
- Tarja Halonen (SDP) ei kommentoinut asiaa vuonna 2009, vaan raivostui maakaupoista tiedotustilaisuudessa kysyttäessä ja keskeytti koko tilaisuuden. [8]
- Satu Hassi (Vihr) sanoi, ettei tulevaisuutta pystytty 1999 ennustamaan ja pelättiin saksalaisten ostavan kiinteistöt [9] ja että Venäjän etupiiripolitiikkaa ei osattu ennakoida. [10]
- Kokoomuksen Alexander Stubb kehotti ulkoministerikaudellaan 2009 lopettamaan ”patrioottisen journalismin”. Ministerin mielestä suomalaisten oli syytä avautua globaalisti ja lähteä vastakaupoille Venäjälle. Pääministerikaudellaan 2014–2015 Stubb näki ulkomaalaiskaupoissa myös riskejä, ei kuitenkaan niin suuria, että niihin olisi tarvinnut puuttua lainsäädännön keinoin. [10]
- Sanni Grahn-Laasonen (Kok) kirjoitti kansanedustajana työskennellessään blogia, jossa julisti tonttikaupat isänmaalleen vaarattomiksi. [10]
- Eduskunnan puhemiehenä vuosina 2011–2015 toiminut Eero Heinäluoma (SDP) sekä Vanhasen hallituksen (2003–2007) puolustusministeri Seppo Kääriäinen (Kesk) näkivät molemmat ulkomaalaisten kiinteistökaupoissa sopivaa piristysruisketta maaseudun tilallisille. Heinäluoma ja Kääriäinen hehkuttivat mahdollisuutta realisoida kotimaista omistusta ulkomaiseen hyötykäyttöön. [10]
- Suomessa pääministerikaudellaan toukokuussa 2010 vieraillut Vladimir Putin kehotti suomalaisia iloitsemaan maakaupoista. [10]
- Suna Kymäläisen (SDP) ja Reijo Tossavaisen (PS) tekemän maakauppoja kiristävän lakialoitteen kaatumisesta Anne Holmlund (Kok) sanoi, että ”aloitetta ei ollut viisasta käsitellä Ukrainan kriisin kiristämän poliittisen tilanteen vuoksi. [10]
- Anu Vehviläinen (Kesk) sanoi kääntäneensä takkinsa lain kiristämisen suhteen koska ”ei halua kenenkään ajattelevan hänen olevan jotenkin venäläisvastainen” ja halusi edistää kanssakäymistä venäläisten kanssa. [11]
- Maakauppoja kiristävästä lakialoitteesta Jouko Skinnari totesi: ”Se on ilman muuta vahingollinen Suomelle. Tällaisena se on täällä koettu ja myös venäläisten taholta on tullut paljon kyselyjä, että mitä tämä tarkoittaa. Aloitteella on jo nyt aiheutettu hyvin paljon hämminkiä ja hämmästystä. Venäjällä ihmetellään, että minkälainen maa tämä Suomi oikein on” [11]
- Tuija Brax (Vihr) totesi Timo Soinin maakauppoja koskevaan kysymykseen vuonna 2008: ”ulkomaalaisiin kohdistuvien kiinteän omaisuuden hankintaa koskevien rajoitusten ottaminen uudelleen käyttöön edellyttäisi painavia perusteita. Toistaiseksi ei ole selkeätä näyttöä, että ulkomaalaisten kiinteistönomistuksesta tietyillä alueilla olisi aiheutunut sellaisia vakavia taloudellisia, yhteiskunnallisia, ympäristöllisiä tai alueellisia vaikeuksia, joiden vuoksi rajoituksia voitaisiin pitää perusteltuna. Näillä perusteilla valtioneuvostossa ei ainakaan tässä vaiheessa nähdä tarpeellisena ryhtyä valmistelemaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä.” [12]
- Liisa Jaakonsaari (SDP) vuonna 2014: ”SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari puolustaa venäläisten oikeutta ostaa maata Suomesta. Hänen mukaansa eduskunnassa käynnistynyt keskustelu rajoittaa venäläisten kiinteistö- ja maakauppoja on huonosti harkittu.” [13]
- Esko Aho vuonna 2013: ”Venäjän elinkeinoelämän lobbari Esko Aho ei näe lakialoitetta tontti- ja kiinteistömyynnin rajoittamisesta tarpeellisena. Hänen mielestään Suomen pitäisi parantaa asennettaan Venäjää kohtaan, eikä vain keskittyä yksittäistapauksiin” [14]
- SDP:n osastopäällikkö Esa Suominen vuonna 2013: ”Suominen viittasi uutiseen 101 kansanedustajan allekirjoittamasta lakialoitteesta, jolla rajoitettaisiin venäläisten kiinteistökauppoja. Suominen nimitti asiaa ”idiotismiksi”.” [15]
- Työministeri Lauri Ihalaisen (SDP) erityisavustaja Olli-Pekka Koljosen mielestä lakialoite oli ”puhdasta muukalaisvihaa ja populismia”. [16]
Lähteet:
[1] https://iltalehti.fi/uutiset/a/2016110322560929
[2] https://iltalehti.fi/uutiset/a/2015031119338528
[3] https://iltalehti.fi/politiikka/a/7a654e8f-e107-4096-a608-94e10d019a3d
[4] https://hs.fi/kotimaa/art-2000005838053.html
[5] https://yle.fi/a/3-12410842
[6] https://hs.fi/kotimaa/art-2000005838123.html
[7] https://is.fi/kotimaa/art-2000006018812.html
[8] https://verkkouutiset.fi/a/nain-tarja-halonen-suuttui-2009-kun-venajan-tonttikaupoista-kysyttiin/#d4a8fba6
[9] https://verkkouutiset.fi/a/satu-hassi-maakaupoista-1999-ei-osattu-ennustaa-tulevaisuutta/
[10] https://suomenkuvalehti.fi/politiikka-ja-talous/nain-poliitikot-tukivat-venalaisten-maakauppoja-uhkista-kerrottiin-mutta-kansanedustajat-estivat-rajoitukset/
[11] https://yle.fi/a/3-7110375
[12] https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aripesonen1/225410-poliitikot-ja-virkamiehet-ovat-kovasti-edistaneet-venalaismaakauppoja-suomessa/
[13] https://kaleva.fi/jaakonsaari-suomen-annettava-venalaisten-ostaa-maa/1715204
[14] https://yle.fi/a/3-6994055
[15] https://verkkouutiset.fi/a/alhaista-itsetuhoista-avustajia-ihan-liikaa-demareilla-rankka-sananvaihto-13698/#d4a8fba6
[16] https://suomenuutiset.fi/sanni-grahn-laasosen-vahemman-kaukonakoinen-linjaus-vuodelta-2014-tonttimyynnin-kieltaminen-venalaisille-rasismia/
[17] https://yle.fi/a/3-7544171